Upgrade to remove ads

Only $2.99/month

GE3 Yhteinen maailma

Terms in this set (122)

Eri medioiden, kuten televiosion, internetin ja mainonnan sisältämä maantieteellinen tieto. Mediamaantieteen välittämään tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti, koska osa tiedosta saattaa olla virheellistä.

Kulttuurinen identiteetti

Henkilön tietoisuus siitä, kuka on ja mihin kulttuuriin kuuluu. Kulttuuri-identiteetin taustalla on yksilön oma käsitys perheestään, kotiseudustaan, kansastaan ja omista juuristaaan.

Elävänä syntyneiden lasten määrä tuhatta asukasta kohden vuodessa alueittain. Mittayksikkömä käytetään promillea, ‰.

Kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden vuoessa alueittain. Mittayksikkömä käytetään promillea, ‰.

Imeväiskuolleisuus

Alle vuoden ikäisen kuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lohden vuodessa alueittain. Mittayksikkönä ‰.

Lapsikuolleisuus

Alle viisivuotiaana kuolleiden lasten määrä tuhatta elävänä syntynyttä kohden vuodessa alueittain. Mittayksikkönä käytetään promillea, ‰. Lapsikuolleisuuteen lasketaan mukaan myös imeväiskuolleisuus, joten lapsikuolleisuus on aina imeväiskuolleisuutta korkeampi.

Hedelmällisyysluku

Lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elämänsä hedelmällisenä aikana tietyllä alueella. Suomessa hedelmällisyysluku on 1,4 lasta / nainen ja esimerkiksi Sudanissa 4,17 lasta / nainen.

Neoliittinen vallankumous

Noin 10 000 vuoden takainen ajanjakso, jolloin ihminen alkoi viljellä maata. Maanviljey alkoi suurn pirtein samanaikaisesti Lähi-Idässä, Keski-Amerikassa ja Kiinassa. Ajanjakson aikana ihmiset siirtyivät enenevissä määrin keräily-metsästysvaiheesta pysyvään autukseen ja maanviljelyyn.

Teollinen vallankumous

Aikakausi, jolloin ihminen aikoi koneiden avula tehostaa tuotteiden jalostusta. Teollinen vallankuomus sai alkunsa 1700-luvun puolivälissä Isossa-Britanniassa, ja se levisi sieltä varsin nopeasti muualle Eurooppaan sekä Pohjois-Amerikkaan. Suomi teollistui voimakkaimmin 1800-luvun loppupuolella, vaikka ensimmäiset teollisuuslaitokset tulivatkin Suomeen koskien partaille jo 1700-luvulla.

Väestöräjähdys

Väestön voimakas kasvu teollisen vallankuomouksen jälkeen. Silloin syntyvyys oli suurta ja kuolleisuus puolestaa laski korkeamman hyginitason, parempien lääkkeiden ja ruoan saatavuuden ansiosta.

Työssäkäyvien ihmisen määrä suhteessa elätetäviin eli lapsiin, eläkeläisiin ja työttömiin tietyillä alueella. Huoltosuhde 1 tarkoittaa, että jokaista työssäkäyvää kohden on yksi työelämän ulkopuolella oleva henkilö. Huotosuhteen nuostessa on joko karsittava palveluita tai nostettava veroja. Suomessa huoltosuhde on tällä hetkellä noin 1,4-

Alueen väestön määrä ylittää luonnonvarojen määrän eikä valtiolla ole taloudellisia mahdollisuuksia tarjota kansalaisille kohtuullista elintasoa

Ympäristön kantokyky

Alueen mahdollisuus elättää alueen väestö

YK:n erityisjärjestö, joka lainaa rahaa jäsenvaltioilleen, neuvoo valtioita ja antaa teknistä tukea. Maailmanpankin virallisena tehtävänä on köyhyyden vähentäminen keityksen edistäminen.

Abraham Maslow'n psykologinen teoria vuodelta 1943. Teorian mukaan ihmisillä n erilaisia tarpeita. PErustarpeet, kuten muun muassa ruoka, juoma ja uni, ovat asteikon alimmalla tasolla. Perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen ihmisnen on kykenenvä tyydyttämään muita tarpeiden tasoja. Näitä tarpeita on neljä: turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden, arvonannnon ja itsensä toteuttamisen tarpeet.

Bruttokansantuote (BKT)

Vuoden aikana valtiossa tuotettujen palvelujen ja tuotteiden arvo. Yleensä BKT jaetaan valtiossa asuvien ihmisten pääluvulla, jolloin saadaan BKT/capita eli asukaskohtainen bruttokansantuote, joka tekee luvusta vertailukelpoisen.

Taloustieteellinen termi, joka kertoo, kuinka paljon hyödykkeitä tietyllä rahalla saa tietyssä maassa. Kahdella eurolla päivässä ei Suomessa voi tyydyttää perustarpeita, mutta osassa kehittyvistä maista summa riittää minimitoimeentuloon.

Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI, Human develpment index)

YK:n kehitysohjelman luoma mittari, joka huomio elinajanodoteeen, koulutusvuodet, lukutaitoisten määrän sekä BKT: suhteessa ostovoimaan. Korkein mahdollinen indeksiluku on 1. Mitä lähempänä yhtä valtion saama luku on, sitä kehittyneemmästä valtiosta on kyse.

Kasvi, jota viljellään rahan vuoksi vientiin pääsääntöisesti trooppisilla plantaaseilla. Tyypillisiä rahakasveja ovat kahvi, tee, kaakao, banaani, ananas, puuvilla, kumipuu, sokeriruoko ja palmuöljy.

Italialaisten tilastotieteilijän Corrado Ginin kehittämä mittari, joka kuvaa tulojen jakautumisen tasa-arvoisuutta. Luku nolla kuvaa tasaista tulojakaumasta kun taas maksimiluku yksi kertoo erittäin epätasaisesta jakaumasta.

Teollisuuden siirtyminen läntisistä teollisuusmaista NIC.maihin, joissa tuotantokustannukset ovat mahdolllisimman edulliset.

Aasian tiikerit, tiikerivaltiot

Neljä valtiota (Taiwan, Singpore, Etelä-Korea, Hongkong, koiden talouskavu on ollut huimaa vuosien 1960 ja 1997 välillä. Pikkutiikereiksi taas kutsutaan Thaimaata, malesiaa, Filippiinejä ja Indonesiaa, sillä ne seuraavat talouskasvussaa tiikerien jalanjälkiä.

YK:n lastenjärjärjestö, jolla on toimintaa lähes 200 maassa. Toiminta perustuu YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, jossa heikoimissa oloissa eläville lapsille pyritään turvaamaan perusoikeudet eli terveys, koults, tasa-arvo ja turva kansalaisuudesta, vanhempien uskonnosta ja poliittisesta vakaumksesta välittämättä.

YK:n vuosituhatjulistus

YK:n päätöslauselma vuodelta 200, joka sisältää koko maailmaa koskevia kehitsytavoitteista: köyhyyden puolittaminen, peruskoulutuksen takaaminen kaikille, tasa-arvon edistäminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, odottavien äitien terveydentilan parantaminen, tautien leviämisen hidastamainen, kestävän kehityksen turvaaminen ja globaalin kumppanuuteen sitoutuminen vuoteen 2015 mennessä.

Suhteellinen köyhyys

tulot alle 60 % maan keskitulosta (myös Suomessa)

Äärimmäinen köyhyys

tulot alle $ 1,25/päivä

Absoluuttinen köyhyys

puute ravinnosta ja puhtaasta vedestä

pysyvästi asutettu alue

asumaton alue. esim. sademetsät tai arktiset napa-alueet

Asukastiheys, kuinka paljon keskimäärin alueella on väkeä per km^2

Tiheeän asututu alueet ts. alueet joilla asukastiheys on suuri. Suomessa esim. Helsinki. Maapallon mittakaavassa esim. Kiina, Intia

Alueita, jossa on harvaan asutusta. Suomessa esim. maaseutu ja lappi

kaikki muuttoliike

Työntövoimatekijät

Lähtöalueelta työntäviä, kielteisiä asioita. Esim. työttömyys, huonot palvelu jne.

Vetovoimatekijät

Positiivisia asioita, jotka saava muuttaamaan tuloalueelle. Esim. Paremmat palvelut ja opiskelumahdollisuudet, työpaikat jne.

Muuttotappioalueet

alueet, joista muutta ihmisiä pois enemmän kuin niihin muuttaa. Esim. Kajaani (Humppila, Forssa)

Muuttovoittoalueet

alueet joihin muuttaa enemmän ihmisiä kuin niistä muuttaa pois. Esim. Helsinki, Tampere

Henkilö. joka muuttaa maasta toiseen. Taustalla voi olla joko työt, koulutus, puoliso jne.

Henkilö, joka pelkää henkensä edestä jonkun syyn takia (esim. rotu, kansalaisuus, seksuaalinen suuntautuneisuus, poliittinen mielipide jne.) ja joutuu näin pakenemaan kotiseudultaa. Jotta on virallisesti pakolainen, täytyy joko hakea turvapaikkaa jostain maasta tai oltava UNHCR:n myöntämä pakolainen.

Vierastyövoima

Ulkomaalainen työvoima. Niin kausityöläinen kuin keikkatyöläisetkin.

Vierastyövoimaa, jotka työskentelevät alueell vain tietyn vuodenajan. Esim. Suomessa marjanpoimijat.

Tulomuuton ja lähtömuuton erotus

Kiintiöpakoilainen

Henkilö, jolla on UNHCR:n myöntämä pakolaisasema. YK:n pakolaisjärjestö ehdottaa valtioille tiettyjen pakolaisten vastaanottamista, mutta kohdemaan viranomaiset päättävät asiasta haastateltuaan henkilöitä paikan päälle kriisialueella tai pakolaisleirillä.

YK:n pakolaijärjestö

Kaupungistuminen

Jälkiteollinen vaihe

Suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa palvelualoilta

keskusta ja sitä ympäröivär alueet, vaikea määritellä, vaihtelee

asutuskeskus, jossa yli 200 asukasta ja asuinrakennusten etäisyys toisistaan enintään 100 m

Haja-asutusalue

Taajaman ulkopuoiset alueet

yli miljoona asukasta. Esim. Lontoo, New York

yli 10 miljoonaa asukasta

Kaupunkien yhteensulautuma (esim. Pääkaupunkiseutu)

Miljoonakaupunkien konurbaatio (esim. Boswash)

Kaupungistumisaste

Kaupngeissa asuvan väestön suhteellinen osuus kok omaan väkiluvusta prosentteina.

Infrastruktuuri

Yhteiskunnan perusrakenteet, jotka muodostavat mm. liikenne- ja sähköverkoisto sekä jäte- ja vesihuollosta. Sosiaalinen infrastruktuuri muodostuu palveluista

Kehittyvissä maissa suurkaupunkien ympärille rakentuntu köyhien asuttama alue, jossa rakennukset ovat huonokuntoisia, infrastruktuuri on puuttellinen ja turvallisuustilanne on yleensä heikko.

Pendelöinti, Sukkulointi

Heiluriliikennettä, joilla tarkoitetaan työpaikan ja kodin välistä toistuvaa liikennettä. Pendelöinti tapahtuu yleensä hallinnollisten alueiden, kuten kuntien, välillä.

Harvaan asuttu syrjäseutu tai reuna-alue. Luonnonolosuhteet ovat usein ihmistoiminnalle heikot ja liikenneyhteydet puutteelliset. Periferia on taloudellisesti riippuvainen ydinalueista.

Laadullinen nälkä

Ravinto sisältää liian vähän valkuaisaineita, kivennäisaineita, vitamiineja tai kuituja

Määrällinen nälkä

Ihminen ei saa ruoasta tarvitsemaansa määrää kaloreita/energiaa

Kohta, jossa puiden esiintyminen loppuu kuivuuden, kylmyyden tai muun ympäristötekijän vuoksi. Vuoristoissa ja rannikoilla puuraja on alempana voimakkaisen tuulten takia. Myös rinteen jyrkkyyys vaikuttaa puurajan korkeuteen.

Havumetsävyöhykkeen ja tundran välinen alue, jossa heinäkuun keskilämpötila on alle +10°C. Usein metsä harvenee vähitellen ennen tundraa. Metaä voi rahoittua myös savanniin tai aroon kuivuuden vuoksi.

Primaarinen sademetsä

Alkuperäinen, monilajinen sademets, jonka osuus on vähentynyt sademetsien hakkuiden vuoksi

Sekundaarinen sademetsä

Hakkuiden jälkeen primaarisen sademetsän tilalle kasvavaa sademetsää, joka on lajistoltaa primaarista sademetsää huomattavasti köyhempää. Sekundaarinen sademetsäkasvillisuus sitoo melko huonosti ravinteita.

Kemiallisesti puuhakkeesta valmistettua massaa.

Yhden kasvilajin viljelemistä viljelyalueella. Viljelykasvien yksipuolisuus lisää kasvitautien ja tuhohyönteisten määrää, minkä vuoksi torunta.aineta joudutaan käyttämään enemmän.

Laittomat hakkuut

Rauhoitettujen puulajien kaataminen, luvattomat hakkuut, luonnonsuojelualueilla tehtävät hakkuut ja muut hakkuut, jotka rikkovat kansallisia tai alueellisia lakeja.

Trooppisissa metsissä kaadetaa yksittäisiä suuria arvopuita. Suomessa poimintahakkuut liittyvät jatkuvaan metsänkasvatukseen.

Metsätalouden harjoittamiseen tarkoitettua metsää. Pyrkiessään hyödyntä,ään puusatoa ihminen ohjaa talousmetsien kehitystä mm. herventamalla. Puulajeina suositaan teollisuuden kannalta arvokkaita puulajeja. Myös yhden puulajin metsiä suositaan. Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan kaikkia niitä metsänhoidon menetelmiä, joilla voidaan turvata tai lisätä luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä.

Rasvaista kaloista, kuten lohesta, tonnikalasta ja makrillista. saatava öljy, joka sisältää terveellisiä omega-3-rasvahappoja. Maailmassa tuotetaan noin miljoona litraa kalaöljyä vuodessa, ja suuri osa siitä menee eläinten ruoaksi.

Tietyllä aluella eläviä saman lajin yksilöitä, jotka lisääntyvät keskenään, esimerkiksi Säkylän Pyhäjärven muikkukanta.

Ei-toivottua saalista. Sen osuus on jopa 40 % kokonaiskalasaalista Sivusaalista ovat muun muassa alamittaiset kalat, merinsäkkäät, linnut ja kilpikonnat. Suuri osa sivusaalista heitetää takaisin meren vahingoittuneena tai kuolleena.

Rehevöityminen

Levien j aksvien lisääntyvää perustuotantoa, joka johtuu ravinteiden (typpi ja fosfori) lisääntymisestä vesistöissä. Ravinteita kulkeutuu vesistöihi mm. jätevesistä, maataloudesta, ilmalaskeumana ja kalankasvatuksesta.

Vesistöjen, usein pohjaa lähellä olevien alueiden, hapenpuute. Kun happea on alle 5 mg/l, vesistössä on merkittävä happivaje, joka vaikeuttaa vesieliöiden selviytymistä. Happea kuluu pohja-alueilta rehevöitymisen seurauksena, kun runsaat levä- ja kasvimassat hajoavat.

Maataloustyyppi, jossa harjoitetaan sekä maanviljelyä että karjanhoitoa. Sekatalous voi olla intensiivistä tai ekstensiivistä.

Toiselta nimeltään pengerviljely. Terassiviljelmät on perustettu mäkiseen maastoon. Rinteet pengerretään, jotta eroosio ja kasteluveden karkaaminen hidastuvat. Terassiviljelmillä viljellään esimerkiksi riisiä ja viinirypäleitä.

Egologinen jalanjälki

Mittaa kulutuksen ekologista kestävyyttä maankäytön avulla. Siinä lasketaan yhteen vesi- ja maa.ala, joka tarvitaan yhden henkilön käyttäminen raaka-aineiden, elintarvikkeiden ja energian hankkimiseen.

Louhimis- tai kaivamiskelpoinen mineraali, kivilaji taa maalaji.

Metalliseos, Leijeerinki

Useammasta metallista ja usein myös muista alkuaineista tehty seos, jonka ominaisuudet optimoidaan haluttuun tarkoitukseen sopivalla seossuhteella. Lähes kaikki nykyään käytettävät metallituotteet ovat lejeerinkejä.

Malmimineraali, joka sisältää keskimäärin 25 % alumiinia. Bauksiitin jalostaminen alumiiniksi kuluttaa runsaasti energiaa, joten alumiinin kierrätys on hyvin kanaattavaa.

Harvinaiset maametallit

17 metallista alkuainetta, kuten yttrium, lantaani ja gandoliium. NIitä käytrtään etenkin elektronikkateollisuuden tuotteisssa, magneeteissa ja laserlaitteissa.

Kiviainesta, jonka hyödyntäminen on taloudellisesti kannattamatonta. Sivukivi jää jäljelle, kun varsinainen malmi tai haluttu mineraali on otettu kiviaineksesta talteen.

Fossiilinen polttoaine

Miljoonia vuosia sitten eläneiden eliöiden, planktonien ja sanikkametsien jäänteistä fossiloitumalla syntynyttä polttoainetta, esimerkiksi maaöljy ja maakaasu

Ympärsitövaikutukset

Voivat kohsitua luontoon, elinympäristöön tai ihmisten erveyteen. Näitä ovat muun muassa ilmansaasteet, päästötö vesistöihin ja ympäristömuutokset. Ympäristövaikutuksia voi aihueutua myös luonnollisista ilmiöistä, kuten tulivuoren purkauksista ja metsäpaloista.

Happamoittavat yhdisteet

Typenoksidit, rikkidioksidi ja ammoniakki ovat happamoittavia yhdisteitä, joita tulee ilmakehään teollisuuden, liikenteen ja energiantuotannon polttoaineista sekä maataloudesta. Yhdisteet aiheuttavat ympäristön happamoitumista ja happosateita ja voivat kulkeutua pitkiä matkoja ilmakehässä.

Miljoona wattiia, sähköntuotannon tehoyksikkö. Esimerkiksi kuusi megawattia sähköä riittä Suomessa vuodeksi noin 4000 kotitaloudelle.

Biomassasta voidaan eri menetlmillä jalostaa liikenteessä käytettäviä polttoaineita, esimerkiksi biodieseliä, bioetanolia ja biokaasua. Biopolttoaineita ei tulisi valmistaa ravintokasveista, koska niiden käyttäminen pahentaisia maailman uoka- ja rehupulaa

Maailmanlaajuista vuorovaikutusta eri alueiden välillä

Maailman kauppajärjestö, edistää vapaakauppaa solmimalla kansainvälisistä tullisäämmöksistä

Yuonnin ja viennin välisen arvon erotus

Kauppatasetta monipuolisempi talouden mittari. Siinä otetaan huomioon myös palvelut, kuten matkailu ja kuljetukset, tulonsiirrot, kuten eläkkeet, lahjat ja kehitysapu

Kansainvälinen vauuttarahasto, valvoo maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää

Ääntä, kuvaa tai tekstiä siirretään tietoverkkojen avulla

Euroopan ja Aasian välinen pohjoinen meriretii, pituudeltaan noin 6500 km. Koilisväylän nykyinen liikennöintikausi 49 +/-18 vrk, ja ilmastonmuutoksen seurauksena liikennöintikausi saattaa olla noin 140 vrk tämä vuosisadan lopulla.

Pohjois-Amerikan ja Aasian välinen, Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse ja Kanadan arktisen saariston läpi kulkeva merireitti. Ilmastonmuutoksen myötö Luoteisväylä on 2000-luvulla muuttunut purjehduskelpoiseksi, mutta suurta liikennöintiä alueella ei ole.

Arktinen neuvosto

Kansainvälinen foorumi, joka perustettiin vuonna 1996. Jäseninä ovat Islanti, Kanada, Venäjä, Yhdysvallat, Pohjoismaat sekä alkuperäiskansoja edustavat järjestöt, esimerkiksi Saamelaisneuvosto ja Inuiittien napapiirikonferenssi.

Kestävä kehitys

Kehitystä ja muutosta, jossa turvataan nykyilssille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Ympäristö, ihminen ja talous tulee ottaa tasavertaisesti huomioon toiminnoissa ja päätöksissä.

Kansainvälinen energiajärjestö

Asiantuntijajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kansainvälistä energia-alan yhteistyötä, energiaturvalisuutta ja kestävää kehitystä.

Hajautettu energiantuotanto

Pieni-muotoista sähkön- ja lämmöntuotantoa uusiutuvilla luonnonvaroilla, lähellä kuluttajia ja kulutuskohdetta.

Savikerrostumista saatavaa maakaasua.

Palavakivi, jota voidaan käyttää sähköntuotantoon. Suuria esiintymiä on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Virossa, jossa se on tärkein energialuonnonvara. Sen poltosta syntyy runsaasti tuhkaa ja rikin- ja typenoksideja.

Bitumia, joka on kertynyt hiekanjyviin. Suurimmat öljyhiekkaesiintymät ovat Kanadan Albertassa.

Kyky tuottaa kaikki hyödykkeet ja palvelut itse, ilman että raaka-ainetia tai valmiita tuotteita tarvitsee tuoda ulkomailta.

Kansalaisjärjestö, joka ajaa vaihtoehtoista globalisaatiota a vaatii demokraattisempaa rahaapolitiikkaa ja kehittyvien maiden velkojen anteeksiantoa.

Osittain valmis tuote, joka myydään kuluttajille tai yritykselle, joka jalostaa tuotteen lopullisesti.

Nimitys tietyllä alalla hyödynnettäville tekniikoille. Siihen kuuluvat erilaiset työtavat, koneet ja laitteet. Termiin sisätyy myös tietyn alan tutkimustieto.

Tuotteiden valmistamista suurissa erissä. Synönyymeinä käytetään termejä sarjatuotanto ja liukuhihnatuotanto.

Brasila, Venäjä, Intia, Kiinan ja nykyään myös Etelä-Afrikan muodostama valtioiden ryhmä. Näiden valtioiden talous on kasvanut nopeasi viime vuosina. Lyhenne muodostuu neljän ensimmäisen valtion englanninkielisten nimien ensimmäisestä irjaimesta. Intia ja Brasilia luetaan edellee myös NIC-maihin kuuluviksi.

Perustetiin 1860-luvulla yhdistämään Lontoon rautatieasemaia, mutta myöhemminverkosto lrvisi kattamaan koko Suur-Lontoon alueen. Tällä hetkellä asima on 270 kappaletta ja raiteita 402 km, joista 44 prosenttia on maan alla. Lontoon metro on Pekingin ja Shanghain metrojen jälkeen maailman kolmanneksi suurin.

Suurkaupungeissa toisinaan esiintyvä ilmansaasteilmiö, joka syntyy, kun valokemialliset hapettimet yhdistyvät haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin. Englannin kielen sana smog tulee sanoista smoke (savu) ja fog (sumu). Savusumu ärsyttää ilmakalvoja ja hengitysteitä.

Kaikkialla läsnä oleva tietoliikenteen verkostuminen. Ihmisten lisäksi infrastruktuuri ja jatossa myös kodinkonee viestivät langattomasti. Tietotekniset pilvipalvelut ovat paikasta ja ajasta riippumatta aina ja kaikkialla saatavilla.

Vastakaupungistuminen

Kaupunkiseudulle muuttaa väkeä vaikka itse kaupunkiin ei tulisikaan. Halvat hinnat houkuttelevat ja hyvät kulkuyhteydet. Esim. Tampereella Lempäälä, Kangasala jne.

Esikaupunkialue

Kantakaupungin ulkopuolella, kaupunkiin kuuluva asuinalua. Siellä asukastiheys on pienempi ja rakennustehokkuus matalampi kuin keskustassa. Syntyivät teolisuusväestön tullessa kaupunkiin. Esim. Helsingin Käpylä

Keskustasta 3-6 km sijaitseva alue. Tilan puutteen vuoksi alettiin sotien jälkeen rakentaa sinne. Vähän sama idea kuin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniasssa, kun työväen asuinalueita rakennettiin suurien kaupunkien laitamaille. (Saasteet) Vähän kuin pikkukaupunki kaupungin sisällä. Esim. Hervanta, Amuri

Kaupunkikeskustan kehittäminen, jonka tarkoituksena on saada asukkaita ja asiakkaista keskusta-aluelle ja pitää keskusta elinvoimaisena.

Lainsäädäntöohje, jonka Euroopan unioni antaa jäsenvaltioilleen. Jokaisen mmaan tulee muokata oma lainsäädäntönsä vastaamaan direktiiviä.

Valtion alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Keskuksen tehtävänä on mm. alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä ympäristönsuojelu. Keskuksia on yhteensä 15, ja niiden toimialueet vastaavat pitkälti maakuntien rajoja.

Kartalla esitetty maanköytön suunnitelma ja sen selostusteksti. Kaavoja on eritasoisia, esim. asemakaava tai yleiskaava

Osallisia kaaavoitusprosessissa ovat ne, joiden etuihin tai oloihin kaaa selvästi vaikuttaa. Näitä ovat maanomistajat, asukkaat ja muut kaavoitettavan alueen käyttäjät sekä viranomaiset ja yhteisöt, jos kaavoitus liittyy niiden toimialaan.

Ympäristovaikutusten arviointi

Äkillinen muutos työllisyydessä tai tuotantotoiminnassa jonkin kunnan alueella. Yleensä sauraus suuren teollisuuslaitoksen tai muun merkittävän työllistäjän sulkemisesta paikkakunnalla.

THIS SET IS OFTEN IN FOLDERS WITH...

GE2 sininen planeetta (Luonnonmaantieto)

269 terms

Yo maantiede

355 terms

Maantiede

137 terms

GE4 Geomedia LYK

29 terms

OTHER SETS BY THIS CREATOR

Immuunipuolustus

32 terms

Aivot 1 osa

12 terms

Umpi- ja sekarauhaset ja niiden erittämät hormonit

23 terms

Hormonit ja niiden vaikutuskohteet

19 terms