Avainsanat kurssi 1

hiilihydraattiryhmä yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta, esim. sokeri, tärkkelys ja selluloosa.homeostaasielimistön itsesäätely: veri ja kudosneste pidetään samanlaisena palautusmekanismien avulla.omavarainenautotrofinen: eliö, joka pystyy tuottamaan itse tarvitsemansa energian joko foto- tai kemosynteesillätoisenvarainenheterotrofinen: eliö, joka saa energiansa toisilta eliöiltä.evoluutiolajikehitys: sukupolvien myötä tapahtuu muutoksia populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.populaatioSaman lajin eri yksilöiden joukko, jotka asuvat samalla alueella ja pystyvät tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään.virusMikrobi, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen. Viruksilla ei ole aineenvaihduntaa eikä solurakennetta, joten niitä ei pidetä elävinä organismeina.esitumainenEliöt, joilla ei ole tumaa, vaan perimä kulkee vapaana solulimassa esim. arkeonit ja bakteerit.aitotumainenEliöt, joilla on tuma, jonka sisällä perimä on, esim. kasvi- ja eläinsolut.plasmidiEsitumaisilla kromosomin ulkopuolella sijaitseva rengasmainen DNA- molekyyli, jonka sisältämän geenit eivät ole eliölle välttämättömiä.tumaAitotumaisen eliön suurikokoinen elin, jonka sisällä on solun kromosomit. Sitä ympäröi tumakotelo, jossa on tumahuokosia.viherhiukkanenkloroplasti; yhteyttämiskalvostoja sisältävä kasvisolujen soluelin, jossa tapahtuu fotosynteesi.solukalvoPuoliläpäisevä kalvo solun ympärillä. Solukalvo säätelee ravintoaineiden, ionien, eritteiden ja viestiaineiden kulkua soluun ja solusta pois.soluseinäSolukalvon päällä oleva rakenne, joka suojaa ja antaa tukea solun rakenteelle. On tehty kasvisoluilla selluloosasta, sienisoluilla kitiinistä ja bakteereilla mureiinista.kapseliEsitumaisten uloin suojakerros, muodostaa suojaa ympäristöä vastaan.karvaAuttaa esitumaista kiinnittymään alustaansa.siimaToimii esitumaisen liikkumisvälineenä.solulimaMuodostaa suurimman osan solun sisällöstä, koostuu pääasiassa vedestä sekä siihen liuenneista aineista.solunesterakkulaVakuoli: varastoi solun orgaanisia ja epäorgaanisia aineita. Kasvisoluissa ylläpitää kasvisolun nestejännitystä.solulimakalvostoAitotumaisten kalvorakenne, joka osallistuu aineiden kuljetukseen ja valmistukseen. Osaan kalvoston seinämistä on kiinnittynyt ribosomeja, jolloin sitä kutsutaan karkeaksi solulimakalvostoksi.golgin laiteEläinsolun soluelin, joka muokkaa ja pakkaa eritettäviä proteiineja.diktyosomiKasvisolun soluelin, joka muokkaa ja pakkaa eritettäviä proteiineja.lysosomiAitotumaisten soluelin, joka hajottaa valikoituja aineita.keskusjyvänenSentrioli: aitotumaisten soluelin, joka solun jakautuessa vetää soluelimet ja kromosomit kumpaankin syntyvään soluun.aineenvaihduntaEliöiden elintoimintoihin liittyvät kemialliset reaktiot. Jaetaan anabolisiin ja katabolisiin.anabolinenAineenvaihduntareaktio, jossa yksinkertaisista rakennusaineista muodostetaan monimutkaisempia yhdisteitä niin, että samalla sidotaan energiaa.katabolinenAineenvaihduntareaktio, jossa monimutkaiset yhdisteet hajoavat yksinkertaisiksi aineiksi vapauttaen samalla energiaa.valoreaktiotFotosynteesin valoa vaativa reaktio, jossa vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi.pimeäreaktiotFotosynteesin valoreaktioiden jälkeen tapahtuvat reaktiot, joissa hiilidioksidista ja vedystä valmistetaan glukoosia.fotolyysiValokemiallinen hajoaminen; kemiallinen reaktio, jossa yhdiste (fotosynteesissä vesi) hajoaa fotonien vaikutuksesta.ATPAdenosiinitriofosfaatti; runsasenerginen yhdiste, jota tuottaa mm. soluhengitys. Sitä käytetään energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin.kemosynteesiYhteyttäminen ilman valoa: Energiaa tuotetaan hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä, mahdollista joillekin bakteereille ja arkeoneille.soluhengitysAerobisissa oloissa elävien solujen aineenvaihdunnallinen reaktio, jossa ravintoaineiden sisältämä kemiallinen energia vapautetaan solun käyttöön.käymisreaktioAnaerobisissa oloissa tapahtuva reaktio, jossa pilkotaan orgaanisia aineita energian saamiseksi. Tuottaa lisäksi hiilidioksidia, vettä ja joko alkoholia tai maitohappoa.glykolyysiSolulimassa tapahtuva reaktioiden sarja, jossa glukoosi hajotetaan pyruvaatiksi. Soluhengityksen ensimmäinen vaihe.sitruunahappokiertoGlykolyysin jälkeen mitokondriossa tapahtuva reaktiosarja, jossa pyruvaatti hapettuu sitruunahapoksi vapauttaen hiilidioksidia ja vety-ioneja.elektroninsiirtoketjuMitokondrion sisäkalvolla tapahtuva reaktiosarja, jossa vapautuu ATP:ta ja jossa vety- ionit sitoutuvat happeen muodostaen vettä.mitokondrioKahdesta kalvostosta muodostunut elin, jossa soluhengityksen viimeiset vaiheet tapahtuvat. Mitokondrioissa on omaa DNA:ta ja se jakaantuu itsenäisesti.aerobinenHappea tarvitseva tai happipitoinen tapahtumaanaerobineneliö, olosuhde tai reaktio, jossa ei ole happea.alkoholikäyminenAnaerobisesti tapahtuva reaktio, jossa pyruvaatti hajotetaan vedeksi, alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Mm. hiivasieni käyttää alkoholikäymistä.maitohappokäyminenAnaerobisesti tapahtuva reaktio, jossa pyruvaatista saadaan vettä, hiilidioksidia ja maitohappoa, mm. ihmisten luustolihakset käyttävät maitohappokäymistä energiansaantireaktionaan, jossei happea ole saatavilla.kromosomiDNA:sta ja proteiinista koostuva kappale, jossa sijaitsevat geenit. Kromosomiluku on lajityypillinen ominaisuus, esim. ihmisellä on 46 kromosomia.DNAdeoksiribonukleiinihappo; Perinnöllisen informaation sisältävä pitkä, kaksisäikeinen molekyyli. Se koostuu sokeri- fosfaattirungosta ja neljänlaisista emäksistä.histoniProteiini, jonka ympärille DNA kietoutuu, jotta se pakkautuisi mahdollisimman pieneen tilaan.nukleotidiDNA:n perusosa, joka koostuu deoksiriboosi- sokerista, fosfaattiosasta ja emäksestä.adeniiniDNA:n ja RNA:n rakenneosanakäytettävä emäs. Pariutuu tymiinin kanssa.sytosiiniDNA:n ja RNA:n rakenneosanakäytettävä emäs. Pariutuu guaniinin kanssa.guaniiniDNA:n ja RNA:n rakenneosanakäytettävä emäs. Pariutuu sytosiinin kanssa.tymiiniDNA:n rakenneosanakäytettävä emäs. Pariutuu adeniinin kanssa.geeniJakso DNA- molekyyliä, joka sisältää informaation yhden proteiinin valmistamiseksi.ribosomiSoluelin, joka on keskeisessä asemassa proteiinisynteesissä.RNARibonukleiinihappo; se eroaa DNA:sta siten, että sokerina sillä on deoksiriboosin sijaan riboosi ja tymiinin sijasta urasiili. RNA:lla on monia tehtäviä solussa, se osallistuu mm. proteiinisynteesiin.entsyymiBiologinen katalyytti, joka nopeuttaa reaktiota itse siihen osallistumatta.suvuton lisääntyminenLisääntyminen kasvullisesti eli ilman sukusoluja, esim. jakautuminen, kuroutuminen, monistuminen.suvullinen lisääntyminenLisääntyminen sukusolujen eli munasolujen ja siittiöiden (kasveilla siitepölyn) avulla.klooniGeeneiltään eli perinnöllisesti identtinen kopio toisesta elollisesta yksilöstäjakautuminenSuvuton lisääntymistapa, jossa emoyksilöstä tulee kaksi pienempää keskenään samankokoista tytäryksilöä. Esiintyy bakteereilla ja arkeoneilla.kuroutuminenSilmikoituminen; Suvuton lisääntymistapa, jossa tytärsolu tai itiö syntyy emosolun kasvattamasta ulokkeesta, esim. hiiva- ja homesienet.monistuminenSuvuton lisääntymistapa, jossa emosolun tuma hajoaa osiin ja koko solulima jakautuu tytärsolujen kesken, esim. malarialoisioitiöMikroskooppisen pieni suvuton lisääntymis- ja leviämisosanen, niitä tuottavat itiökasvit sammalet ja sanikkaisetpartenogeneesiNeitseellinen lisääntyminen, alkio syntyy munasolusta ilman hedelmöitystä.regeneraatiokykyUusiutumiskyky, jolloin eliö voi korvata tuhoutuneen ruumiinosansa uudellamuunteluSaman lajin yksilöiden välinen vaihtelu yhden tai useamman ominaisuuden mukaan.mutaatioGeenien DNA- emäksissä, kromosomeissa tai kromosomistoissa tapahtuva pysyvä muutos.siitosTapahtuma, joka johtaa munasolun ja siittiön hedelmöittymiseen.pölytysSiitepölyhiukkasen kulkeutuminen joko tuulen tai eläimen mukana heteeltä emiin.ulkoinen siitosMunasolun ja siittiön hedelmöittyminen tapahtuu vanhempien ulkopuolella, useimmiten vedessä, esim. kaloilla ja sammakkoeläimillä.sisäinen siitosMunasolun ja siittiön hedelmöittyminen tapahtuu naaraan sukupuolitiehyissä, esim. nisäkkäillä ja linnuilla.kaksineuvoinenEliö, joka tuottaa sekä siittiöitä että munasoluja tai kasvi, jolla on sekä hede-, että emikukkia. Esim. kastelierot ovat kaksineuvoisiaristisiitosKahden eri kasvi- tai eläinyksilön sukusolujen hedelmöitys.munasoluNaaraspuolisen eliön sukusolusukupolvenvuorotteluElinvaiheiden mukaan suvuttoman ja suvullisen lisääntymisen vuorottelu, esim. meduusat ja sammalet.K- strategiaLisääntymisstrategia, jossa eliö tuottaa vähän jälkeläisiä, mutta huolehtii niistä.r- strategiaLisääntymisstrategia, jossa eliö tuottaa paljon jälkeläisiä, eikä huolehdi niistä.hankitut ominaisuudetOlosuhteiden aikaansaama ominaisuus, joka ei periydy, esim. ranskan kielen taito tai voimaharjoittelulla kasvatetut lihakset.olemassaolon taisteluDarwinin esittelemä ajatus siitä, että rajalliset resurssit ajavat yksilöt kilpailuun, jossa vahvimmat ja sopeutuneemmat selviävät ja lisääntyvät, kun heikommat häviävät.luonnonvalintaYksilöt, jotka ovat parhaiten sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin, saavat enemmän lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä kuin huonosti sopeutuneet yksilöt.alleeliSaman geenin vaihtoehtoiset muodot ovat toistensa alleeleja.kelpoisuusJonkin ominaisuuden omaavan yksilön keskimääräinen kyky tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.epigenetiikkaBiologian tutkimusalue, jossa tutkitaan geenien toiminnan säätelijöitä, jotka voivat muuttaa perimää ympäristön vaikutuksesta.geenivarastoPopulaation kaikkien yksilöiden perintötekijöiden kokonaisuus.muovautumismuunteluYmpäristön aiheuttama muuntelu.suuntaava valintaMuuttuvassa ympäristössä luonnonvalinnan muoto, joka suosii tietyn ominaisuuden yhtä ääripäätä ilmentäviä yksilöitä.tasapainoittava valintaVakaassa ympäristössä luonnonvalinnan muoto, joka suosii tietyn ominaisuuden keskiarvoa ilmentäviä yksilöitä.hajottava valintaVaihtelevassa ympäristössä luonnonvalinnan muoto, joka suosii tietyn ominaisuuden molempia ääripäitä ilmentäviä yksilöitä.lajiutuminenUuden lajin kehittyminen evoluution tuloksena.seksuaalivalintaValintapaine, joka kohdistuu eri tavalla eri sukupuoliin.mikroevoluutioPopulaation sisäinen evoluutio, joka on seurausta kolmesta evoluutiovoimasta: luonnonvalinnasta, geneettisestä ajautumisesta sekä geenivirrasta. Evoluutiovoimat muuttavat populaation alleelikoostumusta.geneettinen ajautuminenSatunnaisajautuminen; Erityisesti pienissä populaatioissa havaittava ilmiö, jonka seurauksena populaatio pienenee sattumanvaraisesti ja sen geenikoostumus muuttuu.geenivirtaGeenien kulkeutuminen siementen, siitepölyn, itiöiden tai kokonaisten eliöiden mukana populaatiosta toiseen.pullonkaulailmiöYksi geneettisen ajautumisen muodoista: Luonnonkatastrofin tai muun yllättävän tapahtuman seurauksena populaation koko pienenee. Populaation elpyessä ja kasvaessaan takaisin sen geenikoostumus on muuttunut alkuperäiseen nähden.perustajavaikutusYksi geneettisen ajautumisen muodoista: Muutamasta kantapopulaatioon kuuluvasta yksilöstä kasvaa uusi populaatio, jonka geenikoostumus on erilainen kuin kantapopulaation.makroevoluutioEvoluutio, joka johtaa uusien lajien syntyyn.allopatrinen lajiutuminenUuden lajin syntyminen maantieteellisen isolaation vuoksi.sympatrinen lajiutuminenUuden lajin syntyminen ilman maantieteellistä isolaatiota, esim. kromosomipoikkeaman vuoksi.maantieteellinen isolaatioMaantieteellinen eristyminen; Populaatio jakautuu kahteen osapopulaatioon, joiden välillä ei ole geenivirtaa, koska lajin eliöille sopimaton biotooppi, kuten vuoristo, on populaatioiden välillä.lisääntymisisolaatioKahden lajin kykenemättömyys saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.polyploidiaKromosomiston moninkertaistuminen: normaalisti kutakin kromosomia on kaksi, polyploidiassa vähintään kolme kappaletta, yleistä kasveilla.apinaihminenIhmisen kehityksen varhainen kehitysvaihe, liikkuivat pystyasennossakulttuurievoluutioTietoja ja taitoja kasautuu järjestelmällisesti ja näitä siirretään aktiivisesti sukupolvelta toiselle.varhainen ihminenApinaihmisten ja nykyihmisen välillä oleva kehitysvaihe, heillä oli tulen käyttötaito ja alkeellinen puhekykyKemiallinen evoluutioAlkumaapallon kaasukehässä olleista epäorgaanisista yhdisteistä syntyi salamoinnin ja tulivuorten aktiivisuuden ansiosta orgaanisia yhdisteitä.bakteeritYksi kolmesta pääjaksosta, esitumaisia ja yksinkertaisia eliöitä.arkeonitYksi kolmesta domeenista, esitumaisia, monesti ääriolosuhteissa viihtyviä eliöitä. Aitotumaiset ovat kehittyneet arkeoneista.lehtivihreäpigmentti, joka sitoo auringon valon energiaa ja mahdollistaa yhteyttämisenotsonikerrosOtsoni on molekyyli, joka koostuu kolmesta happi- molekyylistä. Otsonikerros on ilmakehässä 15-50km korkeudella, ja se suodattaa elämälle haitallista ultraviolettivaloa.endosymbioositeoriaTeoria, jonka mukaan mitokondrio ja viherhiukkanen ovat alunperin bakteereja, jotka kulkeutuivat aitotumaisen solun sisään.prekambrinen maailmankausiVarhaiskambri; geologinen ajanjakso 3,6 miljardia- 540 miljoonaa vuotta sitten.paleotsooinen maailmankausiElämän vanha aika; geologinen ajanjakso 540- 245 miljoonaa vuotta sitten.avainsopeumaEliölajin menestymiseen ratkaisevasti vaikuttava piirre, esim. linnuilla lentokyky.mesotsooinen maailmankausiElämän keskiaika; geologinen ajanjakso 245- 65 miljoonaa vuotta sitten. Dinosaurusten valtakausi.kenotsooinen maailmankausiElämän uusi aika: geologinen ajanjakso, joka alkoi 65 miljoonaa vuotta sitten.ekolokeroEkologinen lokero; kuvaa eliölajin paikkaa eliöyhteisössä.massasukupuuttoHyvin monien eliölajien samanaikainen sukupuutto.koevoluutioRinnakkaisevoluutio; Kahden lajin toisistaan riippuva kehitys.mutualismiKahden eliön välinen fysiologinen suhde, joka on molemmille hyödyllinen.biodiversiteettiluonnon monimuotoisuusekosysteemien biodiversiteettimaapallon erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen muodostava kokonaisuuslajidiversiteettiEri lajien lukumäärä tietyllä alueellalajinsisäinen diversiteettilajin eri populaatioiden ja yksilöiden geneettiset erot.domeeniylin luokittelutasoalalajiLajia pienempi luokittelutasoalkueliötAitotumaisten kunta, johon kuuluu osa sienistä ja levistä sekä alkueläimet.sienetAitotumaisten kunta. Heterotrofisia, yksi- ja monisoluisia ja soluseinä koostuu kitiinistä.halofiiliLaji, joka selviytyy suolaisessa ympäristössätermofiiliLaji, joka tarvitsee korkeaa lämpötilaametanogeeninenEliö, joka tuottaa energia-aineenvaihdunnassaan metaania.sekovarsiLevien, alkeellisten kasvien sekä jäkälien rakenne, josta ei voi erottaa kasveille tyypillisiä juuria, vartta tai lehtiä.mykorritsasienijuuri; sienen sienirihmaston ja sen kanssa symbioosissa elävän kasvin juuren muodostama kokonaisuus. Sieni kerää kasville vettä ja ravinteita, ja kasvi antaa sienelle sokeria.symbioosiKahden tai useamman eliölajin edustajien läheinen yhteiselämä. Esimerkiksi jäkälän alapinnan sieni ja yläosan viherlevä.putkilokasvitKasvit, joilla on johtosolukko. Putkilokasveihin kuuluvat sanikkaiset sekä siemenkasvit.johtosolukkoVeden ja ravintoaineiden kuljetukseen erikoistuneita putkilokasvien solukoita.puuosaJohtosolukon osa, jossa kulkee vesi ja ravintoaineet.nilaosaJohtosolukon osa, jossa kulkee fotosynteesin reaktiotuotteetjälsisolukkoPuuvartisilla putkilokasveilla juuren ja varren kasvusolukko.ilmarakoLehtien pinnalla sijaitseva pieni aukko, josta vesihöyry, happi ja hiilidioksidi kulkevat.haihtumisimuImu, joka nostattaa veden johtosolukkoa pitkin ylös, kun lehtien ilmarakojen kautta vesi haihtuu.kapillaari- ilmiöPintajännityksestä johtuva voima, joka saa veden nousemaan ohutta putkea pitkin ylöspäinsiemenkasvitKasvit, jotka lisääntyvät siementen avulla, jaetaan paljas- ja koppisiemenisiin.paljassiemenisetKasvit, joiden siemenaiheet eivät ole kukan suojassa, vaan paljaana emilehtien pinnalla, esim. havupuut.koppisiemenisetKasvit, joiden siemenaiheet ovat suojassa kukan sikiäimen sisällä.siemenSiemenkasvien lisääntymiselin. Koostuu alkiosta, vararavinnosta sekä niitä suojaavasta siemenkuoresta.kaksoishedelmöitysKoppisiemenisten kasvien lisääntymisessä toinen siitepölyn tumista hedelmöittää munasolun, kun toinen liittyy sikiäimen keskustumaan.yksisirkkainenKoppisiemeninen kasvi, jolla on vain yksi sirkka- eli alkeislehti.kaksisirkkainenKoppisiemeninen kasvi, jolla on kaksi sirkka- eli alkeislehti.säteittäissymmetrineneliö, joka voidaan jakaa erisuuntaisilla tasoilla kahteen samanlaiseen osaan, esim. meduusa.avoin verenkiertosydän ja/tai sykkiviä suonia pumppaa verta, joka lähtee päästään avoimia suonia pitkin kudosväleihin. Sieltä se palaa keuhkojen tai kidusten kautta takaisin sydämeen.suljettu verenkiertoverenkiertojärjestelmä, jossa veri ei poistu verenkiertoelimistön ulkopuolelle kudosväleihintikapuuhermostoyksinkertainen hermoston perustyyppitasalämpöisyyseläinten kyky ylläpitää tiettyä kehon lämpötilaa, perustuuhermoston ja hormonien avulla tapahtuvaan lämmönsäätelyyn.fossiilimuinaisina aikoina eläneen eliön kivettymä tai jälki.mikrofossiilimikroskooppisen pienen eliön fossiili, esim. bakteeri tai siitepölyhiukkanenjohtofossiiliEliölaji, joka on elänyt lyhyen aikaa laajalla alueella. Niitä käytetään eliöiden suhteellisen iän määrittämiseen. Esim. trilobiititvälimuotofossiiliEliö, jolla on kahden eri eliölajin piirteitä, esim. liskolintu.fossiilisarjaSaman eliölajin eri-ikäiset fossiilit, jotka kertovat eliölajin asteittaisesta kehityksestä.elävä fossiiliEliö, joka on säilynyt vuosimiljoonien ajan varsin muuttumattomana, esim. siiliradioaktiivinen iänmääritysEliön iän määrittäminen alkuaineen isotooppien avulla, esim. hiili-14 menetelmä.homologinen rakenneSamansyntyinen rakenne; Rakenne, jolla voi olla eri tehtävä tai toiminta, mutta sama evolutiivinen alkuperä, esim. ihmisen käsi ja delfiinin räpylä.surkastumaElin, joka on jäänyt tarpeettomaksi evoluution myötä, esim. ihmisen häntäluu ja korvanliikuttajalihas.molekyylikellomolekyylien ajan mukana tapahtuvaan muuttumiseen perustuva ajoitusmenetelmä. Sillä koetetaan selvittää, milloin kaksi lajia erosivat toisistaan.teollisuusmelanismiProsessi, jossa lajin tummat värimuodot yleistyvät ilman epäpuhtauksien takia.jalostusEliöiden kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti.antibioottiresistenssibakteerin vastustuskyky sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti.

Avainsanat kurssi 1

Students also viewed

Sets found in the same folder

Other sets by this creator

Other Quizlet sets