Scheduled maintenance: Saturday, March 6 from 3–4 PM PST

Upgrade to remove ads

Only $2.99/month

Yhteiskuntafilosofia kpl 1 (IDEA 3), Yhteiskuntafilosofia kpl 2 (IDEA 3), Yhteiskuntafilosofia kpl 3 (IDEA 3)

Terms in this set (77)

Sellainen, jolla on ominaisuuksia ja relaatioita. Määritelmä ei vaadi, että yksilöt ovat elollisia. Yleensä joukon yksittäinen jäsen.

Mahdollisuus elää inhimillistä elämää inhimillisissä olosuhteissa.

Normatiivinen ihanne, joka korostaa jokaisen vapautta valita omat arvonsa.

arvoliberalismi

Ihmisryhmä, jota yhdistää jaetut tavoitteet, arvot ja normit

Ei ole varaa perusasioihin, kuten ruokaan, vaatteisiin ja asuntoon.

absoluuttinen köyhyys

Perinteinen talouspoliittinen aate, jonka mukaan valtion tulee puuttua talouteen ja markkinoihin mahdollisimman vähän. Korostaa yksilönvapauksia.

klassinen liberalismi

Toisiaan lähellä olevien tai keskenään yhteen kuuluvien yksilöiden tai esineiden ryhmä.

Käytössä olevien tulojen, varallisuuden ja resurssien suhteellinen vähyys verrattuna muihin maihin tai ihmisiin.

suhteellinen köyhyys

Liberalismin muoto, joka korostaa erityisesti sitä, että kun annetaan markkinoiden toimia vapaasti, kaikki hyötyvät.

talousliberalismi

Ihmisten yhteiselämän järjestäytynyt muoto, joka koostuu vakiintuneista käytännöistä ja säännöistä rajatulla maantieteellisellä alueella.

Näkemys, jonka mukaan hyvä elämä perustuu nautintoihin.

Adam Smith vertaus siitä, miten talous toimii, kun yksilöille suodaan täydet vapaudet; kun kaikki tavoittelevat omaa etuaan, näkymätön käsi huolehtii siitä, että tämä koituu kaikkien hyväksi.

näkymätön käsi

Yhteiskunnan osa, jolla on oma vallankäyttö- ja oikeusjärjestys ja oikeus käyttää väkivaltaan maantieteellisesti rajatulla alueella.

Näkemys, jonka mukaan hyvinvointi on määriteltävä halujen ja tavoitteiden toteutumisena, ei koettuna mieli hyvänä tai objektiivisesti hyvien asioiden saavuttamisena.

Liberalismin muoto, joka korostaa yksilönvapauden lisäksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

sosiaaliliberalismi

Yhteiskuntaa tutkivat tieteet; selvittävät miten asiat ovat ja mitkä mekanismit vaikuttavat yhteiskunnassa.

yhteiskuntatieteet

erilaisuuden hyväksyminen

suvaitsevaisuus

John Stuart Millin muotoilema liberalistinen periaate, jonka mukaan yhteiskunta on oikeutettu rajoittamaan yksilön vapautta ainoastaan silloin, kun tämän toiminnasta aiheutuu vahinkoa muille.

Vahinkoperiaate

Vapautta pakottamisesta ja valtiolla ei ole oikeutta rajoittaa kenenkään vapautta muuten kuin estääkseen tätä loukkaamasta toisten vapautta.

Yhteisten asioiden hoitoa; voidaan nähdä myös taisteluna tai kilpailuna vallasta.

Tilanne taloudessa, jossa tietyn hyödykkeen hinta muodostuu myyjien ja ostajien yhteisellä päätöksellä ilman rajoitteita tai säädöksiä.

vapaat markkinat

Filosofian osa-alue, jossa tarkastellaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusteita, vallankäytön oikeuttamista sekä yksilön ja yhteiskunnan suhdetta.

Yhteiskuntafilosofia

Ihmisten samanarvoinen asema yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.

Jotakin asiaa tai ilmiötä koskeva näkemys, jonka mukaan kyseinen asia on ihmisten luomus.

konstruktivismi

Esteiden ja rajoitusten puute. Ihminen on vapaa toimimaan haluamallaan tavalla muiden sitä estämättä.

Negatiivinen vapaus

yksityisen henkilön omaisuus

yksityisomaisuus

Libertaristinen valtio, jonka ensisijaisena tehtävänä on taata yhteiskunnan turvallisuus; yhteiskunnan menot pidetään mahdollisimman pieninä, eikä valtio kanna vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä.

yövartijavaltio

Mahdollisuus tehdä mitä todella tahtoo ilman että resurssien puute, ulkoiset pakot ja sisäiset impulssit estävät.

Positiivinen vapaus

Filosofiassa käsitys, jonka mukaan jotain on olemassa havaitsijasta riippumatta, esimerkiksi yleiskäsitteet.

yksilökeskeisyys

Demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten sivistyksellisistä, sosiaalisista ja taloudellisista oloista takaamalla esimerkiksi verovaroin ylläpidetyn sosiaaliturvan.

hyvinvointivaltio

Kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan riippumatta siitä, mistä lähtökohdista he tulevat.

moraalinen solidaarisuus

Yhteisön ja valtion merkitystä korostava näkemys ; esim palveluiden tarjoajana.

yhteiskunnan sisäinen yhteenkuuluvuus

sosiaalinen solidaarisuus

Neutraalissa mielessä mikä tahansa oppi; negatiivisessa mielessä kritiikittömyyttä ylläpitävä, vallitsevaa tilannetta ja yhteiskunnallisia vääryyksiä oikeuttava vääristynyt todellisuuskäsitys.

Oppi, jonka mukaan yhteiskunta on ensisijainen yksilöön nähden.

Pyrkimys tilanteeseen, jossa ketään ei lähtökohtaisesti syrjitä tai sorreta yhteiskunnassa, vaan kaikilla on ainakin periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella omia päämääriään.

lähtökohtien tasa-arvo

Yhteiskuntaluokkien välinen ristiriita ja kamppailu eduista, sosialismin käsitys kapitalistisen yhteiskunnan luonteesta.

Marxilainen ajatus voitosta/pääomasta, joka siirtyy suoraan kapitalistisille johtajille työntekijöiden tekemästä työstä; työntekijä ei hyödy lisäarvosta > vieraantuminen.

ihanneyhteiskunta

Näkemys, jonka mukaan ihmisten yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu toteutuu, kun taataan, että he saavat lopulta saman verran. (esim. verotus)

lopputulosten tasa-arvo

yhteiskunnallinen uhkakuva

Ihmisten pitäminen samanarvoisina ja kohteleminen tasavertaisesti.

oikeudenmukaisuus

Marxin filosofian termi, joka tarkoittaa työläisten etääntymistä oman työnsä tuloksista, toisista ihmisistä ja lajiolemuksestaan.

Tarkoitetaan hyve-etiikassa käyttäytymistä ja tunteita, taipumusta tuntea ja käyttäytyä tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. vastakohta: pahe

Eri oikeuksien myöntäminen jollekin ihmisryhmälle siksi, että sen lähtökohdat ovat vaikkapa historiallisista syistä huonommat kuin toisten ryhmien. (esim. sukupuolikiintiöt)

positiivinen erityiskohtelu

Sosiaalinen aate, joka korostaa tuotantovälineiden yhteisomistusta ja arvostelee kapitalismia riistosta.

Platonin yhteiskuntafilosofian termi: tietoa rakastava asiantuntija, joka hallitsee yhteiskuntaa monipuolisella viisaudellaan.

filosofikuningas

Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaan liittyvä käsite; kätkee ihmisten näköpiiristä heidän omat ominaisuutensa. Silloin ihmiset pyrkivät etsimään puoueettomia, kaikkia hyödyttäviä periaatteita.

tietämättömyyden verho

Marxin teoriassa yhteiskunnan jakautuminen kurjistuvaan palkkatyöläisten luokkaan eli proletariaattiin ja pääomaa omistavaan kapitalistien luokkaan, jolle vauraus kasaantuu.

John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriassa muotoiltu periaate, jonka mukaan kaikilla tulee olla vapaus, joka kyetään sovittamaan yhteen muiden vapauksien kanssa

Marxilainen oletus, jonka mukaan aineelliset ja institutionaaliset tekijät johtavat työväenluokkaa (ja kenties muita luokkia) harhaan kapitalismin luonteen suhteen.

väärä tietoisuus

Kreikan sana, joka viittaa ryhmän hallinnolliseen järjestäytymiseen.

John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian termi; erot yhteiskunnallisten etujen jakamisessa sallitaan vain, jos ne koituvat huono-osaisimman parhaaksi.

Marxin teoriassa palkkatyöstä riippuvaisen ihmisen taloudellisen aseman hyväksikäyttö.

Marx: Uskonnot, estävät sorrettuja ymmärtämästä alistettua asemaansa. Uskonto on "oopiumia kansalle".

uskontokritiikki

John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian toiseksi tärkein periaate; yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen kaikille sellaisiin virkoihin ja asemiin pääsyyn, joihin liittyy yhteiskunnallisia etuja.

yhtäläisten mahdollisuuksien periaate

hirmuvalta tai sortovalta

Ylimysvalta, nykyisin viittaa aatelin valtaan.

Oikeudenmukaisuuden osa-alue, joka koskee etujen ja taakkojen oikeudenmukaista jakamista.

distridutiivinen oikeudenmukaisuus

Marxin filosofiaan perustuva aatesuuntaus; kannattaa tuotantovälineiden yhteisomistusta ja luokkarajojen purkamista, usein nähdään kommunismin esiasteena; toisaalta joissain maissa sosialidemokraattisia puolueita nimitetään sosialistisiksi

kuningasvalta valtiomuotona

Oikeudenmukaisuuden osa-alue, joka koskee rangaistusten oikeutusta.

retributiivinen oikeudenmukaisuus

Vaurautta, joka voidaan sijoittaa tuoton tavoitteluun. Tärkeä termi Marxin yhteiskuntafilosofiassa.

Aristokratian muunnelma, rikkaimpien harvainvaltaa

Ottaa kantaa siihen millaisten arvojen pitäisi ohjata yhteiskuntaa. On olemassa tiettyjä arvoja ja periaatteita, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Arvojen pitää olla perinteisiä.

arvokonservatismi

Kuvitteellinen ihmiskunnan alkutila, jossa järjestäytynyttä yhteiskuntaa ei vielä ole olemassa.

Poliittinen aate, jonka mukaan yhteiskunnallisen muutoksen pitää olla varovaista. Yhteiskunta on muodostunut historiallisesti ja aiempien sukupolvien työtä pitää kunnioittaa. Liian nopeassa muutoksessa vaarana on, että yhteiskunnan instituutioihin syntynyt piilevä käytännöllinen viisaus katoaa.

klassinen konservatismi

Yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion. Sopimuksessa määritetään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet.

yhteiskuntasopimus

Kunnan tai valtion omistama resurssi, jota kansalaiset saavat käyttää.

julkinen omaisuus

Rousseaun teoriassa kaikkien yhdessä muodostama sitova näkemys parhaista laeista ja yhteisistä säännöistä.

Tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten luokka.

Periaatteen mukaan yhteiskunnallinen vastuu kuuluu aina alimmalle mahdolliselle päätöksenteon tasolle, esim pienin tai alin yhteisö on perhe jonka tehtävä on huolehtia kasvatuksesta.

subsidiariteettiperiaate

Taloustieteen termi ulkoisille hyödyille ja haitoille, jotka eivät näy omassa kirjanpidossa; vaikutukset, joita kolmas osapuoli kokee kahden tahon kaupankäynnistä.

ulkoisvaikutukset

Resurssi, joka on kaikkien kansalaisten yhteisessä käytössä eikä kuulu kenenkään omistusoikeuksien piiriin.

Hardinin hahmottelema kehityskulku, jossa yksityisen edun tavoittelu koituu yhteisön tappioksi yhteisvarantojen ehtymisen tai pilaantumisen vuoksi.

yhteismaan ongelma

THIS SET IS OFTEN IN FOLDERS WITH...

Oikeusperustainen etiikka

12 terms

Argumentti 3 kpl 1-5

19 terms

Aristoteleen valtiomuodot FI03

6 terms

Johdatus yhteiskuntafilosofiaan

76 terms