Upgrade to remove ads
Only $35.99/year

Eläinten oppimisteorian ja kouluttamisen sanastoa

Terms in this set (41)

Oppiminen
Yksilön kyky sopeuttaa käyttäytymistään kokemusten perusteella.
Kognitio
Aivojen mekanismit, joilla otetaan vastaan, käsitellään, säilytetään ja käytetään ympäristöstä tulevaa informaatiota.
Ärsyke / vaikute
Aistien kautta havaittu tekijä, joka saa aikaan muutoksen tunnetilassa / käyttäytymisessä. Ärsyke voi olla myös neutraali, jolloin se ei aiheuta muutoksia.
Ärsykekynnys / reagointikynnys
Se ärsykkeen voimakkuuden alaraja, joka aiheuttaa reaktion.
Tottuminen
Ärsykekynnyksen nouseminen, ärsyke ei enää aiheuta muutosta tunnetilassa tai käyttäytymisessä.
Herkistyminen
Ärsykekynnyksen laskeminen, ärsykkeen aiheuttamat reaktiot nopeutuvat ja voimistuvat.
Klassinen ehdollistuminen
Kun merkityksetöntä asiaa seuraa toistuvasti merkityksellinen, eläin yhdistää ne toisiinsa oppien, että ensimmäisestä seuraa toinen.
Tunne-ehdollistuminen / tunteen ehdollistuminen
Klassista ehdollistumista, jossa ärsyke ja tunnetila yhdistyvät. Jatkossa ärsykkeen havaitseminen käynnistää kyseisen tunteen (pelko, ilo, levollisuus...)
Mallioppiminen / sosiaalinen oppiminen
Eläin tarkkailee toisen yksilön toimintaa ja muokkaa toimintaansa sen perusteella. Tutkittu hevosilla melko vähän.

Hevoset pystyvät ottamaan vaikutteita toisen käyttäytymisestä. Varsinainen oppiminen tapahtuu oman toiminnan ja sen seurausten kautta.
Operantti ehdollistuminen eli tekemällä oppiminen
Eläin oppii kokemuksistaan, että tietyn asian tekemisestä seuraa johdonmukaisesti tietty seuraus.
Positiivinen vahvistaminen (R+)
Kouluttamista siten, että eläin saavuttaa toiminnallaan jotain itselleen mieluisaa. Kouluttamisen onnistuessa eläin alkaa toistojen myötä lisätä vahvistettua käytöstä.

Vahvisteena käytetään usein ruokaa, mutta se voi olla mitä vain eläimen tavoittelemaa, myönteisiä tunteita tuottavaa.
Negatiivinen vahvistaminen (R-)
Kouluttamista siten, että eläin oman toimintansa seurauksena vapautuu jostain, minkä se haluaa välttää.

Kouluttamisen onnistuessa eläin oppii välttämään epämukavuuden toistamalla koulutettua käytöstä jo epämieluisaa asiaa ennakoivasta vihjeestä.
Positiivinen rankaiseminen (P+)
Eläimelle aiheutuu sen toiminnasta jotain epämiellyttävää, mikä johtaa kyseisen tilanteen tai toiminnan välttämiseen.
Negatiivinen rankaiseminen (P-)
Eläimen toiminta saa sen menettämään jotain mieluisaa, mikä johtaa kyseisen tilanteen tai toiminnan välttämiseen.
Vahviste
Eläimelle tavoittelemisen arvoinen kokemus.
Rankaisu
Epämieluisa, eläimelle välttämisen arvoinen kokemus.
Ehdoton vahviste / primäärivahviste
Asia, jota eläin lajinomaisesti, kouluttamatta haluaa (esim. ruoka).
Ehdollinen vahviste / palkkasignaali / sekundaarivahviste
Opittu merkki (ääni tms.), josta eläin tietää ehdottoman vahvisteen olevan tulossa.
Positiivisen ja negatiivisen vahvisteen yhdistelmä
Halutun käytöksen hetkellä epämukavuus poistetaan ja samalla annetaan mieluisa palkinto.
Ajoitus
Sanaa käytetään koulutuksessa usein kuvaamaan sitä, milloin vahviste /rankaisu tulee toimittaa eläimelle.

Jotta eläimen olisi mahdollista havaita oman käytöksensä ja sen seurauksen välinen yhteys, tulisi eläimen saada vahviste / rankaisu välittömästi (0,3 - 1 sek) käytöksen jälkeen.
Kriteeri
= vaatimustaso

Koulutettava taito pilkotaan useisiin helppoihin vaatimustasoportaisiin, joissa johdonmukaisesti etenemällä kouluttaminen edistyy.
Toisto
Oppiminen edistyy toistojen myötä. Mitä useammin eläin kokee saman tilanteen johtavan samaan seuraukseen, sitä varmemmaksi asioiden yhteys ja sen myötä osaaminen muodostuu.
Kriteerin nostaminen
Kun edellinen vaatimustaso osataan 80 %, tehtävää vaikeutetaan hieman.
Vahvistetiheys
Tiheys, jolla eläin saavuttaa tavoittelemansa vahvisteen. Koulutuksen alussa pyritään tiheään vahvistamiseen, mikä yleensä tarkoittaa vahvistamista n. 5 sekunnin välein tai alle.
Vahvisteaikataulu
Määrittelee annetaanko vahviste jokaisesta yrityksestä, useamman oikean yrityksen jälkeen, pidempikestoisesta suorituksesta, useamman eri tehtävän tekemisen jälkeen, satunnaisesti, säännöllisesti...
Turhautuminen
Eläin ei saakaan vahvistetta odottamallaan tavalla tai vahvisteen saavuttamisen tapa on eläimelle epäselvä. Seurauksena turhautumiseen liittyvää kiihtymystä.
Tauko, tauottaminen
Oppiminen on tehokkainta, kun kouluttaminen jaksotetaan max. 5 min. tuokioihin. Käytäntö tulee myös opettaa eläimelle turhautumisen välttämiseksi.
Yleistäminen
Opittu taito opetetaan uudelleen erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa, erilaisten häiriötekijöiden alla.
Vihje
Merkki, jonka havaitessaan eläin osaa tehdä siihen liittyvän opitun toiminnan.

Pos. vahvistamisessa eläin on oppinut, että vihjeen jälkeen vahviste on saatavissa tekemällä vihjeeseen liittyvä, aiemmin opittu toiminto.

Neg. vahvistamisessa eläin on oppinut epämiellyttävän tilanteen olevan vältettävissä tekemällä vihjeeseen liittyvä, aiemmin opittu toiminto.
Sammuminen, sammuttaminen
Käytös vähitellen loppuu, kun siitä johdonmukaisesti ei seuraa vahvistetta.
Sammumispurkaus
Kun aiemmin vahvisteeseen johtanut käytös ei enää tuotakaan vahvistetta, käytös hetkeksi kiihtyy.
(Takaperin) ketjuttaminen
Mieluisa tai voimakas käyttäytyminen toimii palkintona.

Premackin periaate = vahvan käytöksen suorittaminen vahvistaa sitä edeltävää heikompaa käytöstä.
Kesto, keston lisääminen / kouluttaminen
Eläin jatkaa koulutettua asiaa yhdellä vihjeellä pitkään.
Ärsykekontrolli / vaikutehallinta
Eläin osaa tehdä koulutetun asian luotettavasti tietystä vihjeestä eikä yritä sitä muulloin, ei myöskään reaktiona muihin vihjeisin.
Nappaaminen / sieppaaminen
Eläintä palkitaan, kun se tulee oma-aloitteisesti tehneeksi jotain, mitä kouluttaja haluaa vahvistaa.
Houkutteleminen
Eläintä johdatellaan toimimaan halutulla tavalla esimerkiksi ruuan perässä seuraten tai ihmisen liikesuuntaa seuraten.
Käytöksen muokkaaminen / shaping
Käyttäytymisen kouluttaminen tavoitetta kohti vaihe vaiheelta. Puhtaassa muodossa (free shaping) odotetaan eläimen itse tarjoavan käytöksen muutokset.
Koulutussuunnitelma
Tähän kirjataan taustatiedot, lähtötilanne, tavoitteet, välitavoitteet, käytettävät menetelmät, toteutus ja koulutuksen kesto. Muokataan tarvittaessa koulutuksen aikana.
Järjestelmällinen siedättäminen / systemaattinen poisherkistäminen
Vaiheittainen tottuminen ärsykkeeseen. Ärsyke aluksi niin pienessä muodossa, että reaktio pysyy pelko- / kiihtymyskynnyksen alapuolella. Ärsykkeen toistuessa eläin tottuu ja kaikki reaktiot loppuvat.

Tämän jälkeen ärsykettä voimistetaan ja pysytään taas samalla tasolla kunnes tottuminen on tapahtunut. Jatketaan vaiheittain kunnes tavoiteltu tottumisen taso on saavutettu.
Vastaehdollistaminen
Aiemmin epämieluisan tunnekokemuksen aiheuttava ärsyke yhdistetään toistuvasti mieluisaan kokemukseen, kunnes ärsykkeen tunnemerkitys pysyvästi muuttuu.

Voidaan käyttää myös päinvastoin: aiemmin mieluisaan asiaan yhdistetään jotain epämieluisaa, joka saa eläimen välttämään sitä.
Flooding / ylialtistaminen
Eläin pakotetaan pysymään välttämistä aiheuttavassa tilanteessa, kunnes se lakkaa vastustelemasta. Ei pääse tottumaan vaiheittain, vaan altistetaan heti voimakkaalle ärsykkeelle.

Riskinä mm. opitut pelot mitä tahansa tilanteessa läsnä olevaa kohtaan, vaarallinen käyttäytyminen koulutustilanteessa ja myöhemmissä vastaavissa tilanteissa, masennuksenkaltainen apatia.
Other Quizlet sets