Upgrade to remove ads
Only $35.99/year

johdatus oikeuteen kpl 4

Terms in this set (23)

Oikeusjärjestys
normit joista oikeus muodostuu. perusta, joka antaa puhutuille sanoille tai kirjoitetuille asiakirjoille kieliteon merkityksen. Se kiinnekohta, joka tekee asioista tai suhteista oikeudellisia
Oikeuslähteet
voimassa olevat lait
juristin tärkein työväline
kieli
symbolis-normatiivinen ilmiö
Tuorin mukaan oikeuden ja kielen välisen yhteyden vuoksi oikeusjärjestystä voi kutsua tällä
oikeusjärjestyksen systeemisyys
jokainen elementti kuuluu osana laajempaan yhteyteen
lainoppi
kyse voimassaolevan oikeuden tutkimisesta. kuvailee ja ehdottaa, minkälaisen hyvän oikeusjärjestyksen tulisi olla. tuottaa tulkintasuosituksia ja systematisointiehdotuksia
oikeustieteen velvoittavuus
syntyy vain muiden oikeudellisten käytäntöjen välityksellä
normien oikeudelliset pätevyyskriteerit
eri kriteereitä sen mukaan, onko kyse 1) normatiivisista teorioista 2) kriittisistä ja/tai kriittisnormatiivisista teorioista vai 3) realistisista teorioista
realistiset teoriat
mielenkiinnon kohteena oikeuden empiirinen pätevyys, normien tehokkuus
Stufenbau-teoria
Hans Kelsen. Normatiivisista teorioista tunnetuin. Keskeisenä elementtinä on perusnormi, josta kaikki muut oikeusnormit saavat pätevyytensä
Tunnistamissääntöön perustuva teoria
H. L. A. Hart. Toinen normatiivinen teoria. -Säännön avulla voidaan määritellä, mitkä normit kuuluvat oikeusjärjestykseen ja mitkä eivät.
Oikeuspositivismi
ymmärtää nykyaikaisen oikeuden normatiiviseksi ilmiöksi ja sijoittaa oikeuden erityiseen normien maailmaan. Oikeusjärjestys perustuu 1) tietoiseen inhimilliseen toimintaan ja erityisiin oikeuden asettamiin lisäkriteereihin eli eduskunnan & tuomarin päätöksiin sekä 2) jyrkkään erotteluun yhteiskunnallisen olemisen ja normatiivisen pitämisen välillä samoin kuin oikeusjärjestyksen ja moraalin välillä
Teoreettinen oikeuspositivismi
Hart & Kelsen. Kolme piirrettä: 1) oikeus ymmärretään positiiviseksi eli asetetuksi oikeudeksi, joka perustuu lainsäätäjän ja tuomareiden päätöksiin. Ei näin ollen hyväksy ajatusta ikuisista, kaikkina aikoina pätevistä periaatteista
2) kaksijakoinen käsitys todellisuudesta. toisistaan erotetaan kaksi maailmaa: tosiasioiden eli olemisen (Kelsenin sein) ja normien eli pitämisen (Kelsenin sollen) maailmat. Kaksi maailmaa toisistaan erossa, Oikeus sijoittuu normien eli pitämisen maailmaan, lakia säätävä eduskunta tosiasioiden eli olemisen maailmaan. Äänestysnappia painamalla siirrytään tosiasioiden eli pitämisen maailmasta normien eli olemisen maailmaan.
3) ajatus oikeusjärjestyksestä itsenäisenä normijärjestyksenä, joka on erossa esim. moraalisista normeista. Tämä ajatus peräisin antiikin roomalaisesta oikeudesta.
Kriittisnormatiiviset teoriat
näiden mukaan oikeuden pätevyys tarvitsee lisäkriteerin.
telos
klassisen luonnonoikeuden mukaan ihmisen luonnollinen paikka ja oma luonnollinen päämäärä
Sets found in the same folder